Mikä sinua tänään liikutti?

Virve haastaa hack-kyykyn.

Ärräpää kaikuu pukuhuoneeseen saakka.  Tunnistan äänen, ja jotenkin arvaan, mistä laitteesta puhina kuuluu. Kyllä, kun kurkkaan saliin, niin FitCamp-ryhmäläinen Virve se siellä kärvistelee hack-kyykyssä. Minä niin ymmärrän tuon ähinän. Hack-kyykky on ärsyttävä liike tehdä, mutta huippu liike tulosten kannalta. Etureidet ja pakarat saavat todellakin kyytiä. Tein hack-kyykkyä toissapäivänä, ja tänään normaali kävely  on vähän hakusessa. Tuon tuostakin huomaan kulkevani omituisesti keinuen pyrstö pystyssä. Itse tein tänään salilla ojentaja-hauistreenin. Meitä oli heti aamusta useampi ryhmäläinen salilla, ja tekemisen meininki oli kaikilla kova. Ilmeet kertoivat, että treeni tuntuu. Kapteenimme Anna piipahti  kannustamassa, fiiliksiä kyselemässä  ja kysymyksiin vastailemassa.

Kun ajelin salilta kotiinpäin, olin taas sellaisessa innostuneen onnellisessa olotilassa.  Vähänhän minä olen sellainen onnellinen tapaus muutenkin, mutta nyt puhun siitä mahtiolosta, jonka saa kovasta treenistä. Takuuvarma se olo on aina esimerkiksi Grit-tunnin  jälkeen. Miten sitä sitten parhaiten kuvaisi? Väsynyt, mutta onnellinen? Joo-o. Euforinen? Jep! Energinen? Todellakin. Ja mikä parasta, se energialataus kestää koko päivän. Usko tai älä, jos siivouspäivän aamulla vedät Grit-treenin, niin kotona voi perheellä lävähtää luomet kaakkoon kun tanssitat imuria. Hitto, tiedä vaikka innostut tamppaamaan matotkin.

Itselleni yksi suurimpia liikkumisen motivaattoreita on juuri se energia, jota liikunta antaa. Elämää kun on vain paljon mukavampi tallustaa virkeänä. Aloin oikein pohtia, mitkä ovat minulle ne asiat, joiden vuoksi liikun. Lista oli helppo tehdä.

1. Liikunnan hauskuus
2. Hyvä olo & terveys
3. Ulkonäkö

Järjestys on nyt tuo, mutta elämän eri vaiheissa se on vaihdellut.  Nuorempana ulkonäköseikat ajoivat kaiken muun ohi. Ei ollut niin väliä, mitä teki, kunhan sen ajatteli tehoavan vatsamakkaroihin, joita ei edes omannut.

Minä uskon, että jokaiselle on olemassa laji, josta pitää. Kun sen löytää, löytää liikunnan riemun. Miksi juosta vain, koska naapurin Marttakin juoksee? Minä olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että juoksu ei ole minun juttuni.  Voi kuinka monet kerrat taapersin menemään hampaat irvessä. Jokainen minuutti tuntui tunnilta ja jokainen ylämäki Mount Everestiltä. Lukusia kertoja suunnittelin lenkille lähtöä, ja sen epämiellyttävyyden takia siirsin sitä illan mittaa niin moneen kertaan, että lopulta en pimeään enää uskaltanut. Oli helpottavaa, kun uskalsin myöntää itselleni, että ei minun tarvitse juosta, maailmassa on miljoona muutakin tapaa liikkua. Sen kun oivalsin, katosi juoksun kiro. En minä edelleenkään juoksua rakasta, mutta saatan joskus (lue: hyvin harvoin) kipaista pikkulenkin, ihan vain liikkumisen ilosta.  

Laji voi olla mielekäs niin monella tapaa. Jollekin mielekkyys piilee tanssin rytmissä tai joogan mielen rauhassa, toiselle isojen painojen heiluttelussa. Joku haluaa haastaa itseään pallopeleissä, toiselle ilman uuden oppimista ei urheilu innosta. Itse kävin monta vuotta kickboxingissa ja kuntopainissa. Niissä juuri uuden oppiminen oli treenin suola. Miten usein sitä odottikaan seuraavia harjoituksia vain päästäkseen hiki päässä hiomaan sitä kiertopotkua tai käsivarsiheittoa, joka edellisissä treeneissä ei ihan mennyt perille.  

Oletko jotakin kaikkien hehkuttamaa lajia kokeiluasi tullut siihen tulokseen, että liikunta ei ole sinua varten. Kyllä se on! Ihminen on luotu liikkumaan. Jos Zumba ei suju (done that, been there) ehkä nyrkkeily onkin sinun juttusi. Tai sulkapallo? Baletti, sähly tai ratsastus? Uppopallo, eukonkanto tai vatsapakarajumppa? Vaihtoehtoja on rajattomasti. Uskalla kokeilla, vain silloin tiedät. Mutta uskalla myös myöntää,  jos koko napuruston hehkuttama Super-hyper-pomppu-hyppy-naruloikka ei nappaa.  

Älä kuitenkaan luovuta liian helposti. Usein lajin salat aukeavat vasta muutaman kerran jälkeen.

Aamulla minulle aukeavat taas salin ovet. Vuorossa on rinta ja keskivaratalo.  Aion tehdä täysillä, ja jälkeenpäin nauttia siitä mahtiolosta.

Mutta nyt lähden kauppaan. Tätä kirjoittaessa vihannesosekeitto paloi kattilaan. Joskus liikunta vain vie mennessään…….

Lähdössä salille uusissa treenipöksyissä. Aika kiva motivaattori sekin :)

Lounaaksi söin mausteista jauhelihaa, riisiä, parsakaalia ja
valtavan annoksen kasviksia. Pieni loraus sitruunalla maustettua
oliivioljyä (saa kaupasta valmiina) sopii loistavasti
parsakaalin päälle. Kokeilkaa ihmeessä!

Keskiviikkoaamun grit päättyi yhteiseen tuuletukseen. Me ollaan kovia!