perjantai 24. lokakuuta 2014

Oikein syömään oppii vain oikein syömällä



Tässä me taas pullistellaan ihanan yhteistreenin jälkeen. Ja tästä suunnataan syömään. Tietty oikein :)


Tiedätkö ketään, joka olisi oppinut ajamaan pyörällä ilman harjoittelua? Uimaan vain veteen hyppäämällä? Vääntämään oikeaoppisen niskalenkin aiheesta lukemalla?  Etpä taida, minä en ainakaan. 

Sama koskee syömistä.

Oikein syömään oppii vain oikein syömällä. 

Tämä yksinkertainen tosiasia on avautunut minulle näiden kuluneiden viikkojen aikana.
Jokainen lukutaitoinen suomalainen tietää – ainakin teoriassa - miten syödä oikein. Aiheelta ei voi välttyä, jos yhtään seuraa lehtiä tai katsoo televisiota. Molemmat pursuavat juttuja syömisestä, resepteistä, laihduttamisesta ja oikeasta ruokavaliosta (mitä se sitten kenellekin on).


Olen itse intohimoinen erilaisten ruokavalioiden tutkiskelija ja reseptien metsästäjä.  Koluan nettiä suorastaan hurmoksen vallassa. Kun löydän mielenkiintoisen sivuston tai houkuttavan reseptin, tallennan sen kirjanmerkkeihin, ”jatkokäsittelyä” varten.  Voin taata, että kirjamerkkien lista on aika pitkä. Ennen sama lista kasvoi keittiössä. Pino reseptikirjoja, lehdistä revittyjä ja käsin raapustettuja ohjeita valloitti kokonaisen kaapin. Muuton myötä ne päätyivät lehtikeräykseen, vaikka vain murto-osa niistä oli koskaan päässyt kokeiluun asti.


Ja mikä on pointtini tämän minulle niin tyypillisen jaarittelun jälkeen? Olen siis lukenut syömisestä paljon. Tiedän lautasmallin, kovien rasvojen ja sokerin haittavaikutukset, kasvisten ja kuitujen tärkeyden, vitamiinien ja kivennäisaineiden merkityksen. Olen sisäistänyt maitoallergian ja laktoosi-intoleranssin eron. Pyöräytän helposti gluteenittomia leivonnaisia. Tiedän että vegaani ei syö mitään eläinkunnasta peräsin olevaa, kun taas lakto-ovovegaani käyttää maitoa ja kanamunia. Päivänselvää minulle on, että elävässä ravinnossa ruoka nautitaan kypsentämättömänä  ja hapattaminen on  tärkeä ruoanvalmistustapa. Nykytrendit ovat luonnollisesti hanskassa, siis ainakin teoriassa. Olen tutustunut paleoruokavalioon, raakaruokaan ja  superfoodeihin.  Mutta…….


Oikein syömään oppii vain oikein syömällä.

Kymmenen viikon FitCampin aikana teen 70 aamupalaa, 70 lounasta, 70 välipalaa, 70 päivällistä ja 70 iltapalaa. Yhteensä 350 ruokaa, joissa jokaisen kohdalla mietin, että proteiinia, kasviksia, hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja on tarpeeksi, mutta ei liikaa.  Kuulostaa hankalalta, mutta sitä se ei ole, olemmehan saaneet tarkat ohjeet. Punnitusta ei tarvitse tehdä, silmä riittää mittamaan. Toistoa toiston päälle. Sillä….

Oikein syömään oppii vain oikein syömällä.

Ja minä olen oppinut. On vaikeaa kuvitella, että enää söisin lounaaksi pelkkää leipää tai lataisin lautaselle markaronilaatikkoa ilman reilua annosta kasviksia. Eikä kasvis suinkaan tarkoita tylsää settiä salaattia, kurkkua ja tomaattia. Pannulla pyöräyttää nopeasti ihanan kasvislisukkeen.  Ja uunijuurekset, mikä helppo herkku! Aamupuuro marjoilla, nam. Lisänä proteiinia kanamunasta, ja heti ei nälkä iske.

Vain toistoja tekemällä asiat menevät selkärankaan.  Kymmenessä viikossa ja 350 aterian aikana ei voi estää asioita juurtumasta. Lisäksi kymmenen viikkoa on tarpeeksi pitkä aika huomata  ero omassa olossa ennen ja nyt. Se kuuluisa säännöllinen ruokarytmi ja verensokerin tasaisena pitäminen vain toimii.  Ja mikä ilo on kokea, että se mistä on lukenut, ei ole mitään urbaanilegendaa; sokerinhimo häviää, kun ruokavaliostaan karsii turhat sokerit ja höttöhiilarit. Voi miten paljon helpompaa on elämä, kun se ei ole jatkuvaa houkutusten vastustamista.

Pakko sanoa se vielä kerran.

 
Oikein syömään oppii vain oikein syömällä.


Viljattomat sämpylät. 



Ylläolevien sämpylöiden ohjeen löysin aivan ihanasta blogista, käy ihmeessä kurkkaamassa:

http://www.vanelja.com/

Siellä on monta ohjetta, joita aion kokeilla. Tämä blogi ei jää vain nimeksi kirjanmerkkien joukkoon :)

Sämpylät olivat hyviä, mutta pikku virheen tein. Ostin mantelijauhetta mantelijauhon sijaan, joten kuohkeus ja maku hieman kärsivät. Seuraavan kerran teen näitä mantelijauhosta, joista osan korvaan kaurajauhoilla. Manteilijauhoa ei saa ainakaan Hyrylän ruokakaupoista, kävin nimittäin jokaisessa.  Mutta googlettelun tuloksena selvisi, että sitä myyvät luontaistuotekaupat. Nämä sämpylät on oikeasti todella helppo tehdä.

FitCampilaisen pikaruokaa.

Tölkit ja pussit avattu, ja pikaruoka on valmis. Lisäksi edellisenä päivänä keitettyä riisiä.

Työn alla kasvishöystö, jossa vain mielikuvitus on rajana. Tässä versiossa lehtikaalta, porkkanaa, sipulia, paprikaa ja kesäkurpitsaa.

Kasvishöystä valmis ja kukkakaalit keitetty. Ja taas löytyi jääkaapista edellisen päivän riisiä ja kanafileitä.
Valmiina supersarjoihin.



Olkapäiden supersarjat ja koko treeni tehty. Hui, miten hehkeä nainen.....





2 kommenttia:

  1. Luin koko tähänastiset tekstisi ja sain tästä lisää motivaatiota terveellisempään ruokailuun. Mulla on samantapaisia ongelmia kuin Hannalla ja väsymys on taas nostanut päätään. Hannasta oli juttu viikonlopun Iltiksessä ja siitä sain innoituksen etsiä FitCamp-juttuja. Artikkeleita löytyi vähän, mutta vastaan tuli taas syömisen tärkeys ja mulla ainakin on syytä vähentää herkkuja ja yleensäkin hiilareita. Hyvää jatkoa sullekin! Terv. Kaima

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka kaima :) Tosi kiva, jos löytyi lisää motivaatiota. Omalla kohdallani olen huomannut, että etenkin viljan hiilarit (olen tähän saakka ollut todella kova ruisleivän mussuttaja) lisää aivan selvästi alttiutta sortua myös turhiin herkkuihin, kuten karkkiin.

      Tällaisia "FitCampejä" löytyy varamaan muiltakin saleilta, mitä nimeä sitten kantavatkin. Itse kannustan ottamaan yhteyttä johonkin ravitsemusalan ammattilaiseen. Joskus sitä ei vain itse näe niitä virheitä omassa syömisessään.

      Ihanaa vuoden jatkoa!

      Poista