lauantai 27. syyskuuta 2014

Puolivälissä ollaan

Tadaa! Puolivälissä ollaan ja hyvin pyyhii.
Siis ihan uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt.  FitCampin puoliväli on käsillä, ja yhä vaan jaksaa jaksaa.

Kuten jo aiemmin sanoin, tämä kevyt viikko tuli minulle todella tarpeeseen. Alkuviikosta kroppa tuntui todella jähmeältä. Etenkin takareisiä jumitti oikein huolella. Elimistö huusi lepoa,  ja sitä se sai. Nyt alkaa olo olla  sellainen, että sali&rauta, täältä tullaan taas.

Kaksi tämän viikon ensimmäistä päivää pidin totaalilepoa. Keskiviikkona kävin juoksemassa (lue: hölköttelemässä) kevyen 45 minuutin lenkin. Onneksi sain miehen mukaan matkaani viihdyttämään, sillä juoksu vain on minusta äärettömän tylsää. En saa siitä juuri minkäänlaista liikunnan riemua, vaikka lenkin jälkeen olo on aina hyvä. Hassua on se, että vaikka en pidä juoksemista, salilla ehdototon lempparini lämmittelyssä on juoksumatto. Siinä on mukava juosta välillä tasaista vauhtia aivot narikassa, joskus taas vaihdella nopeuksia, ottaa spurtteja ja intervalleja. Aiemmin pyrin suoritumaan lämmittelystä mahdollisimman nopeasti, mutta juoksumatolla viihtyy vähän pidempäänkin.  Kun nostaa sykkettä kunnolla ja ottaa reilun hien päälle, sujuu koko treeni siihen samaan hyvään draiviin.
Lenkki tehty.
Ja pakko oli kokeilla.... nousihan se jalka vielä, vaikka vähän tiukkaa teki :)
Torstai alkoi Cxworksin merkeissä. Tämä lyhyt puolituntinen haastaa etenkin vatsan, selän ja alavartalon. Ja minut! Huh huh, kuminauhalla saa uskomtattoman tehon aikaiseksi.

Valmiina CxWorksiin.
 Perjantai oli taas lepopäivä. Päätimme ykkösryhmäläisten  kanssa viettää FitCampin puolikurssijuhlaa, ja kokoonnuimme Terhin luokse nyyttäreiden merkeissä. Tarjolla oli TODELLA  hyvän seuran ohella ihania hirven jauhelihalla täytettyjä paprikoita, parmesanilla ja parikalla kuorrutettuja munakoisoja (näitä teen taatusti pian itsekin), salaattia, erilaisia vihanneksia ja mahtavan valkosipulista dippiä. Jälkkärinä oli suklaamoussea, joka oli valmisettu avokadosta, raakakaakaosta ja kookosmaidosta.

Oli tosi mukavaa ihan rauhassa höpötellä, nauraa, jorista jonninjoutavia ja ihan asiaakin. Liikkumisesta ja ruoasta riitti puhmista, mutta kyllä siinä sivuttiin muutama railakas festarimuisto ja ravintolakeikkakin.Vitsi,  miten monin eri tavoin voi ravintolasta tulla kotiin.






Tänään on ollut vähän sellainen "mitähän seuraavaksi tekisin" -päivä. Ihan meinasi välillä tekemisen puute iskeä, kun kotikin tuli jo eilen siivottua. Onneksi treenaava viisihenkinen perhe takaa sen, että pyykki ei ihan heti lopu. Mokkaruutuja olisin taatusti pyöräyttyänyt ilman FitCampiä, mutta niiden sijaan tein proteiinipannaria. Ja sanonpa vaan, että ihan hitokseen hyvää.

Ohje oli jo aiemmassa päivityksessä, mutta laitan sen tähän uudelleen

Banaanipannari (puolikas pellillinen)

4 munaa

2 kypsää banaania
1 dl maitoa
2 dl vaniljan makuista heraproteiinijauhetta
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 tl kardemummaa

Muusaa banaanit sauvasekoittimella. Lisää munat ja maito ja vatkaa yhtenäiseksi seokseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne banaani- ja munamaitoseokseen. Kaada leivinpaperilla vuorattuun uuniastiaan (koko noin puolikas uunipellistä) ja paista 200 asteessa 20 minuuttia. Paista hieman vähemmän, jos haluat, että pannukakku on kosteaa.


Koko pannarissa on kaloreita 783, eli jos jaat herkun neljään osaan, on yhdessä annoksessa noin 195 kaloria. Itse söin pannarin ihan sellaisenaan, mutta päälle sopii mikä tahansa, mitä normaalistikin pannarin päälle laittaa. Tätä kehtaa tarjota vieraillekin.


Valmis proteiinpannari.
Ihan sairaan hyvää heraproteiinijauhe. Tätä laitoin myös pannukakkuun.
Mutta nyt lähden heittämään pienen kävelylenkin, se kuuluu tänään ohjelmaan. Ehkäpä oikein repäisen, ja venyttelen päälle. Toivottavasti mies suostuu taas lenkille mukaan, tuollahan on jo ihan pimeää. Ja me puhuimme tyttöjen kanssa eilen myös kauhuleffoista....

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Onnea voittajalle ja kevyt viikko


Benjamin arpoo.

Arvonta on suoritettu. Vaativan arvonnan suoritti pieni Benjamin, joka nosti  kulhosta  ”ruwaksen” nimellä varustetun lapun. Voittaja saa tiedon voitosta myös sähköpostiinsa.

Voittaja kertoi liikkuvansa koska ”vanheneminen saa liikkeelle, että saa asua vielä kotona katvealueella, jonne apu tulee perille vasta parin tunnin odottelun jälkeen. On pakko jaksaa.”

Selkeästi suurin osa vastaajista kertoi liikkuvansa hyvän olon takia. Tärkeitä ovat myös sosiaaliset kontaktit ja liikunnan vaikutukset terveyteen. Kiitos kaikille vastauksista.

Meillä FitCampiläisillä alkaa tänään kovan viikon jälkeinen kevyt viikko. Ainakin minulle se tulee todella tarpeeseen. Eilinen yhteistreeni otti koville. Reidet hapottivat jo siinä vaiheessa, kun liikkeet tehtiin vielä ilman painoja.  Siinä minä sitten laahauduin muiden perässä lihakset poltellen ja ärräpäät päässä pyörien. Taisi niistä jokunen ilmoillekin lipsahtaa.

Osansa tuskalla oli varmasti myös siinä, että edellisen päivän ruokavalio oli ihan muualta kuin ohjekirjasta. Aamupuuro marjoineen ja kanamunineen noudatti vielä oikeaa linjaa. Salilla satuin jäämään suustani kiinni. Mutta meillä on vaan niin mahtava tiimi koossa, että aina ei meinaa malttaa lähteä salilta pois. Kotiin päästyä tuli sitten kova kiire ystävän synttäreille, enkä ehtinyt laittaa ruokaa. Synttäreilllä oli tarjolla kaikkia ihanuuksia: täydellistä voileipäkakkua, herkullista kinkkupiirakkaa, suussa sulavaa juustokakkua.  Nam, nam ja nam! Otin hyvin maltillisen palan kaikkea, vaikka sanat herkku ja maltillinen eivät minulla normaalisti samaan lauseeseen kuulukaan. Ja  huomatkaa; en koskenut karkkeihin lainkaan. En, vaikka ne siinä silmieni edessä töröttivät kutsuvina koko päivän ja illan. Kaiken kaikkiaan päivä jäi lopulta reilusti miinuskaloreille (sekä miinusvitamiineille, -kuiduille ja –proteiineille) , ja aamun treeneissä energiat olivat konkreettisesti nollassa.

Jos joskus vähän sekoilen liikkeissä ja ehkä jopa päivissä salilla, niin tällä kovalla viikolla onnistuin sekoilemaan itselleni astetta kovemman viikon.  Tarkoitus oli vääntää pudotukset viimeisen sarjan päälle (siis niiden liikkeiden kohdalla, joissa pudotussarjoja on). Jotenkin olin ymmärtänyt, että pudotussarjat tehdään joka sarjan jälkeen. Ja niin minä väänsin, ja ajattelin, että onpahan Anna tuikannut meille  tiukkaa settiä. Taisin näin neuvoa paria muutakin naista. ANTEEKSI
:)

Tänään on siis täydellisen levon vuoro. Huomenna voi valita levon tai BodyBalancen,  ja keskiviikkona vuorossa on kevyt lenkki. Torstaina kutsuu CXWORKS, ja  perjantaina on taas lepopäivä. Lauantaina on kävelyä tai joogaa ja sunnuntaina BodyBalance. Jos nyt vähän kroppa jumittaa, niin kyllä tämän viikon jälkeen taas venyy ja paukkuu.

Viikon päätteeksi meillä on välimittaukset. Mielenkiintoista nähdä, millaisia lukuja kehonkoostumusvaaka viiden viikon jälkeen näyttää. Niistä lisää myöhemmin.... 

Stay tuned, heh!



Terhi näyttää mallia FitCampiläisen punnerruksista.
Yhteistreenin alkulämmöt.


Painot valmiina.



Treenin jälkeen pieni pala BodyBalancea.



torstai 18. syyskuuta 2014

Katja: Miten maltan kevyellä viikolla?



Katja Mäkinen oli jo kauan haaveillut ryhtyvänsä laihdutusprojektiin, joka yhdistäisi treenin ja ruokavalion. Pitkäksi aikaa se jäi vain ajatuksen asteelle.
- FitCamp kuulosti heti kivalta. Tiesin, että vetäjäkin on tosi hyvä, joten päätin lähteä mukaan.

Ihan viime metreillä häntä kuitenkin alkoi arveluttaa, ja peruminenkin oli jo lähellä. Vetäjä Anna Raitala kuitenkin ilmoitti tyynesti, että Katja on jo listaan merkitty, joten mukaan vain.
- Ja hyvä niin. Kertaakaan en ole mukaan lähtemistä katunut, Katja hymyilee nyt, kun FitCampin neljäs viikko on täydessä vauhdissa.  

Hiki virtaa, kun Katja vääntää hauiksen pudotussarjoja. Käsipainot heiluvat jo tottuneesti, vaikka kuntosaliharjoittelu oli Katjalle uutta.
- Nyt tämä sujuu päivä päivältä paremmin, vaikka alkuun mietin, että mitäköhän tästä oikein tulee.

Liikunta sinänsä on ollut aina tärkeä osa Katjan elämää. Erityisen lähellä sydäntä ovat  BodyCombat- ja BodyPump-ryhmäliikuntatunnit. Niissä Katja on käynyt jo vuosia ahkeraan, tosin sen mukaan, miten työvuorot ovat sallineet.
 - Jaksan liikkua paljon, ja pidän siitä. Välillä on kuitenkin ollut kausia, jolloin jumppaan lähteminen ei ole huvittanut lainkaan.

Suurimmaksi kompastuskiveksi onkin muodostanut ruokavalio. Painon suhteen Katja kertoo olevansa jojoilija. Hän syö normaalia kotiruokaa, vain annoskoot ovat olleet liian suuria.
- Ja karkit, ne ovat heikkouteni. Niitä meni ennen FitCampiä  lähes päivittäin.

Katja haluaa nyt  painoa pois ja fyysistä kuntoa paremmaksi. Tavoite on  päästä sellaiseen vauhtiin, että FitCampin jälkeen oikeanlainen ruokavalio ja harjoittelu on normaali osa arkea. Loppuelämän.

Painotavoite on hyvässä vauhdissa, sillä toisen viikon lopussa vaaka näytti painon pudonneen neljä kiloa.
- Töissä on pitänyt vaihtaa pienempiin työvaatteisiin, Katja paljastaa.

Oman haasteensa projektille tuo työ. Sairaanhoitajana lastenosastolla työskentelevä Katja tekee pitkiä päivä- ja yövuoroja. Ruokavalion ja treenien sovittaminen 12 tunnin työvuoroihin vaatii tarkkaa aikataulutusta. Töihin Katja tekee valmiit annokset, muuten ruokavalion noudattaminen ei onnistuisi mitenkään.

Yllätys on ollut se, miten hyvin nälkä pysyy kurissa säännöllisellä ruokailulla, eikä makean himo ole vaivannut lainakaan.
- Heti ensimmäisen  viikon jälkeen huomasin olossa selkeän muutoksen. Olen pirteä ja voin tosi hyvin, kun aiemmin olin väsynyt. Ja vatsassa on sellainen kevyt ja hyvä olo.

FitCampiä on jäljellä vielä vajaa seitsemän viikkoa. Katja uskoo, että loppuaika sujuu vähintään yhtä hyvin. Hän ei pelkää sortuvansa herkkuihin tai vääränlaiseen syömiseen, vaan  kiittelee monipuolista ruokavaliota, jossa on paljon mahdollisuuksia eri vaihtoehdoille.
- Uskon, että FitCampin päätyttyä tästä on helppo jatkaa  itsekseen näitä terveempiä elämäntapoja.
- Mutta se minua vähän arveluttaa, että miten maltan olla kevyellä viikolla liikoja treenaamatta, kovan harjoittelun makuun päässyt kahden lapsen äiti virnistää. 










 

tiistai 16. syyskuuta 2014

Arvonta

Arvonnan voittaja saa sporttipaketin.


Seuraava varsinainen päivitys on - kuten lupasin -  FitCamp -ryhmäläisen haastattelu. Mutta tähän väliin on ilo laittaa pieni arvonta sen kunniaksi, että blogissa on ollut jo 3000 käyntiä. Tätä kirjoittaessa laskuri näyttää lukua 3027.

Viva! Wellness Club lahjoitti arvontaan sporttipaketin, joka sisältää kuvan tuotteet: juomapullon, CocoVi-pähkinämixin, rannehikinauhan, Casallin otsahikipannan, pari FeelGood-patukkaa ja Fastin proteiinijuomia.

Paketti voi olla sinun, kun kerrot alla olevaan kommenttikenttään, mikä sinua liikuttaa. Onko se laihtuminen vai hyvä olo? Ehkä haluat isommat lihakset ja muotoa pakaraan? Liikutko tanssin ilosta tai mukavien treenikaverien takia? Motivoiko terveyden ylläpito vai hoidatko jotakin sairautta liikkumalla? Tai jos et liiku, miksi niin?  Oli syysi mikä tahansa, kerro se tänne.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yksi sporttipaketti. Jos haluat osallistua nimimerkillä, lähetä sähköpostiini mari.ursula.makinen@gmail.com, kuka nimimerkin takana piilee, jotta arpaonnen osuessa kohdalle, löytää lahja perille.

Osallistumisaika päättyy perjantaina 19.9. kello 21.00.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Lepopäivän lempeää eloa



Auts, sattuu sattuu.

Takana on kolme viikkoa FitCampiä. Treenissä nämä viikot ovat olleet keskikovia. Nyt on tullut aika laittaa uutta vaihdetta silmään, ja tämä viikko mennään ohituskaistaa kavereille iloisesti moikkaillen. Salilla kova viikko tarkoittaa lyhyempiä sarjoja, mutta suurempia painoja ja muun muassa tiukkoja pudotussarjoja.
 
Tänään on kuitenkin lepopäivä. Ja  ansaittu sellainen.  Juuri nyt tunnen erityisen hyvin, että minulla on jalat, joissa on etureidet ja takareidet.  Ja pakarat. Mamma mia!

Eilinen yhteistreeni oli aivan huippu. Yksinkertaisin liikkein kapteenimme Anna pisti meidät haastamaan itseämme jälleen uudella tavalla. Oli askelkyykkyä kahvakuulat kädessä, kyykky- ja luisteluloikkia sekä kaikkien yhdistelmiä settinä, joiden jälkeen yleensä varsin  äänekäs porukkamme oli hetken aika hiljaa. Hiki virtasi ähinän, puhinan ja irvistysten säestämänä ennen kuin kasvot valtasi sellainen alexstubbimainen kestohymy, jonka leveyteen ei vaikuttanut lainkaan se, kävikö kamera vai ei.

Loppupäivä kuluikin niissä auvoisissa energiapöhinöissä. Normaali kotiaskareiden ohella paistui pullat, syntyi mango-lakujäätelöä ja raakasuklaata.

Koska treeni oli niin kova, Anna neuvoi syömään päivän aikana vähän normaalia enemmän. Synttäreideni kunniaksi oma ekstrani oli aika herkkupainotteinen. Normaaleiden jättiaterioiden päälle söin kylässä käyneen ystävän ja kahvin seurassa proteiinipatukan, ja nautin taas annoksen mango-lakujäätelöä sekä pari palaa raakasuklaata. Jäätelön ohje löytyy edellisestä päivityksestä. Tähän väliin onkin sanottavat, että jos teet kyseistä herkkua, puolikkaan sitruunan mehu on liikaa. Se peittää alleen mangon lempeän maun. Puolikas lime toimii parhaiten.

Seuraavassa päivityksessä on luvassa jälleen ryhmäläisen haastattelu. Siihen saakka, jaksaa jaksaa!

Ja hei muuten, 3000 blogikäynnin rajapyykki lähenee uhkaavasti. Olisiko sen kunniaksi aika järjestää arvonta?

Lauantaina tehty pizza maistui paljon paremmalle seuraavana  päivänä
"Ja taas pesuvadillinen ruokaa", totesi mieheni annoksesta.


Jäätelötarvikkeita. Piti ostaa useampi pussi varuiksi pakkaseen.

Tällä paketilla raakasuklaan teko oli niin helppoa ja nopeaa, että
unohdin räpsiä kuvia tekemisen aikana.

Paketista löytyi muotteja myöden aivan kaikki: kookosöljy, agave-siirappi, goji-marjat,
sekä kuivat aineet, joissa oli mukana kylmäpuristettu  kaakaovoi,
lucumjauhe, raaka-kaakaojauhe, maca  ja kalaharin suola.
Itse lisäsin vielä mantelirouhetta.

Valmis suklaa. Hyvää!

Kahvipöydän herkku. Todella maistuva uutuus.