Vain pientä huojuntaa……

Sunnuntain yhteistreenit suoritettu. Oli kyykkyä, askelkyykkyä, lankkua ja linkkaria.
Täysillä ja loppuun saakka. 

Röyh! Ahdoin juuri vatsani täyteen ruokaa. Viimeinen suupala teki tiukkaa, mutta kiltisti söin lautasen tyhjäksi. Jaa, että mitä lautaselta löytyi? Treenin jälkeen piti saada nopeasti lihaksille rakennusainetta, joten menin sieltä, missä aita on matalahko. Jalatkin olivat niin uupuneet aamupäivän alavartalotreenin jälkeen, että kovin korkean aidan yli en olisi edes päässyt.  Niin, siihen ruokaan siis……..Sekoitin eilen keitetyn riisin joukkoon tonnikalaa ja rutkasti tilliä. Pannulla paistoin oliiviöljyssä porkkanaa, keräkaalia, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa ja kiinakaalia.  Puolen kilon suositeltu kasvisannos täyttyi ja ylittyi kertaheitolla. Nuo napsakat, vain suolalla ja pippurilla kevyesti maustetut vihannekset maistuvat minusta tosi hyvältä. Olen aika pitänyt salaateista ja erilaisista kasvisruoista, mutta koskaan ennen en ole syönyt tällaisia määriä kasviksia joka ikinen päivä. Vatsa ja verisuonisto kiittävät.

Lämpimät ja rapeat kasvikset ovat helppo ja herkullinen  lisuke.

Outo juttu muuten on se, että mustelmat ovat kadonneet. Olen koko ikäni kärsinyt mustelmista. Etenkin alaraajoihin niitä ilmestyy ilman, että edes kumautan itseäni mihinkään. Ne voivat olla pieniä rykelmiä tai mojovia sinisenmustia paukamia. Kävin niiden takia verikokeissakin joskus, mutta mitään syytä ei koskaan löytynyt.

Nyt mustelmia ei ole. Mahtaako olla vain sattumaa vai ruokavalion ansiota?  

Makeanhimo on nostanut päätään. Nyt taitaa olla ylitetty se maaginen kahden viikon rajapyykki, jonka koskaan olen ollut ilman sokeria. Täyden vatsan takia juuri tällä siunaaman sekunnilla ei makeanhimo riivaa, mutta pari päivää ovat FilmTownin karkkilaarit pyörineet mielessä. Viikonlopun synttärijuhlissa oli tarjolla herkkua joka lähtöön. Minä tyydyin kanasalaattiin ja vichyyn. Irtokarkkikulhot kiersin kaukaa (ei pirulle edes pikkusormea). Mutta se salmiakin ja hedelmäkarkkien yhdistelmän huumaava tuoksu jäi pyörimään päähäni.  Ja pyörii siellä edelleen. Mutta ei tässä mitään romahdusvaaraa ole.  Selkäranka aavistuksen huojuen taaperran eteenpäin, nou hätä. '

Kolmas viikko FitCampiä on siis pyörähtänyt käyntiin, ja treeni on kulkenut tasaisen euforiseen tahtiin. En suinkaan ole yksin energiapöhinöissäni. Näin päivittyi FitCampin suljettu Facabook-sivusto sunnnuntain yhteistreenien jälkeen: 

Tytöillä oli vähän virtaa :)

Eräs toinen ryhmäläinen hämmästeli tyttöjen menoa, sillä hän sanoi olleensa aivan rikkipoikki treenin jälkeen.  Alkuun se onkin sitä, mutta kunnon kasvaessa kova harjoitus tuo sellaisen energialatauksen, että siinä ei Redbullin siipiä tarvita. 

Minulta on kaipailtu tänne hieman ohjeita sallituista herkuista. Nyt lupaan, että sellaisia on seuraavassa päivityksessä.  Siihen saakka, reenataan ja rypistellään, hyvä tästä tulee. Tosi hyvä!

Sari antoi tänään selkälihaksille kyytiä.